Meidän parvekkeella kasvaa mansikkaa kovaa vauhtia. On jo saanut punaista väritystä. Myös itse on saanut samanmoisen värityksen. Onnistunut itsensä niin hyvin polttamaan tuolla auringossa. 

Tekisi mieli mennä uimaan. Vesi taitaa vaan olla kovin kylmää. Eikä sinne kyllä ole kivaa yksin mennä. Pitäisi olla hyvää seuraa ja mennä rannalle viettämään aikaa. Pitääkin sitten samalla mennä, kun menee pesemään mattoja. Sekin on yllättävän mukavaa puuhaa.

Duh. Ei nyt kyllä ajatus kulje, eikä  meinaa tulla mitään järkevää. Ehkä koitan myöhemmin uudestaan.

Ps. Mulla on ehkä maailman ihanin rakas!♥

Tänään käytiin hakemassa veli tuolta metsän siimeksestä. Oli mukava istuskella iltasella rappusilla, kun aurinko oli painumassa puiden taakse ja käki kukkui metsässä. Mitään muita ääniä ei kuulunut. 

Nyt tässä olenkin pelaillut feispuukissa. Onneksi en ole yhtään koukuttanut itseäni niihin peleihin:D

Huomisen sitten vaan olen. Maanantaina taas töihin.

Kolmas viikko työssäoppimista alkaisi huomenna. Saas nähdä onko siellä kuin tekemistä. Päivät kuluu yleensä suhteellisen nopeasti, mutta on niitäkin ollut kun aika tuntuu matelevan. Tänään oli vapaapäivä. Muru oli töissä ja tein sille sitten ruuan, että sai syötyä tultuaan kotiin. Toinen oli kovinkin väsynyt. Nyt se sitten nukkuukin tässä sohvalla vieressä. Nukahti kesken ohjelman. Pitää herätellä se sinkkuelämän jälkeen. Mennä itsekin ajoissa nukkumaan, kun joutuu kuitenkin aikasin heräämään.

Parvekkeella on kukkia. Ensimmäistä kertaa yhdessäkään asunnoistani. Ne on kivoja. 

Nyt tässä katsellaan tartu mikkiin ohjelmaa ja laulellaan mukana. Oma rakas vain saisi olla täällä. Enköhän sen vielä kotiin saa. 

En toisinaan,taino varmaan koskaan, ymmärrä kissojani. Minkä takia täytyy alkaa riehumaan heti, kun on saanut syötyä? Ajatteleekohan ne, että pakko saada äkkiä kulutettua kaikki mitä on syönyt. En tiedä, mutta se on kovin raivostuttavaa varsinkin iltaisin, kun pitäisi olla rauhassa ja hiljaa niin yhdet alkavat juoksemaan kauheella kolinalla ympäri kämppää hetikun masu on täynnä. Niin ja ihan pakko on avata väliovi ja kolistella postiluukkua. Varsinkin siinä aamuyöstä, että varmasti herään siihen.  On kisuissani jotain ihan fiksujakin piirteitä. Kuten tänään toinen poika,ollessani suihkussa, avasi oven ja tuli astialleen ja käytyään siellä lähti pois. Oven kun oppisi vielä sulkemaan perässään niin olisi hyvä. 

Mitäs sitten. Ihmiset taas on jotenkin elämästäni kadonnut. En vaan tiedä miksi. Olisi kovin mukavaa jos olisi seuraa sillonkun haluaa. Voisi pyytää toisen vaan kahville. Tällä hetkellä ei kukaan voisi tuostavaan tulla luokseni. Kaikki asuu niin kaukana. 

Yhy. Jospa polttaisin tupakan. 

Tänään koitin jälleen kerran saada kimppuun ilmavuutta. No, toisella kerralla sainkin sitä siihen ja oli hyvä siihen asti kunnes sidoin sen. Tietenkin ne kaikki tiivisty, eikä ollut lähelläkään sitä mitä piti. Eiköhän sekin ala luonnistumaan, kunhan tarpeeksi harjoittelee.

Oli joku mukamas hyväkin juttu mielessä mitä tänne kirjottaisin, mutta se nyt johonkin katosi samantien kun aloin kirjoittamaan. Josko sitä tässä nyt sitten alkaisi vaikka lukemaan aku ankkaa. Tärkeä tieto. Niin ja tuli mieleen, että piti jotain kirjoittaa minun housuista, joihin olen rakastunut uudestaan. Niiltä vuosilta kun iältään vielä oli teini,henkisesti olen aina, mutta itse tuunatut ja rikkinäiset farkut. Ah, niin kotoisat ja mukavat!

Ps. MIKSI mun jästipää kissojen on aivan pakko aina kaapia raksuja kiposta niinkun olisi hiekkalaatikolla ja sitten koko keittiö on niissä raksuissa?

Kissani on taas kovin raivostuttavalla päällä, kun on ihan pakko koittaa tunkea itsensä kassiin. Kai siellä haisee kukkaset, kun niitä siellä aikasemmin oli. Olisi erittäin mukavaa jos voisi pitää kaikkia kasveja täällä. Jostain kumman syystä ei voi. Kaksi tuholaista tuhoasi ne samantien. Ehkä vielä joku päivä saa kokeiltua amppeleita, että säilyykö kukat niissä vai pääseekö kissat jotenkin tuhoamaan ne. Keskelle kattoa jos laittaisi roikkumaan niin tuskin pääsisi.

Voisin koittaa illan olla ajattelematta yhtään mitään. Odottaa huomista.